Turun ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijat ovat haastatelleet erilaisia urapolkuja kulkevia media-alan ammattilaisia. Haastattelut eivät ole seurantatutkimuksen aineistoa.

90-luvun puolivälissä turkulaiset joukkuevoimistelijat kaipasivat juttuja lajistaan Turun Sanomiin, mutta jutuille ei ollut kirjoittajaa. Valmentaja kääntyi erään voimistelijan puoleen: Maria, etkö suostuisi kirjoittamaan?

Maria Vesteriselle ovet toimittajan ammattiin avautuivat, kun hänet värvättiin kirjoittamaan juttuja Turun Sanomiin joukkuevoimistelusta.

— Harrastin hyvin aktiivisesti joukkuevoimistelua ja minua pyydettiin lähettämään demokirjoitus. Palautteeksi sain, että kyllä täällä huonompiakin juttuja julkaistaan, Vesterinen muistelee nauraen uransa lähtökuoppia.

Voimistelujuttuja Vesterinen kirjoitti urheilutoimituksen avustajana muutamia kertoja vuodessa, kunnes hän keksi hakea Turun Sanomien kesätoimittajaksi vuonna 1996. Kahden kesätoimittajapestin jälkeen Vesterinen vietti kesän 1998 Turun Sanomien keskuspöydässä tehden juttujen taittoa, editointia ja oikolukua. Vuoden 1998 hän oli myös Turun ylioppilaslehden päätoimittajana. Vuonna 1999 Vesterinen siirtyi vakituisesti urheilutoimitukseen, jossa hän viihtyy edelleen.

Vesterinen opiskeli luokanopettajaksi Turun Opettajankoulutuslaitoksella päätyessään kirjoittamaan ensimmäisiä juttujaan lehteen. Media-alan ja journalismin kouluttautumismahdollisuudet ovat sittemmin laajentuneet valtavasti. 90-luvulla oli varsin yleistä, että toimittajien koulutustaustat vaihtelivat laidasta laitaan. Siinä mielessä Vesterinen ei ollut kasvatustieteiden maisterin pätevyydellään poikkeus.

Maria Vesterinen, 48, on turkulainen urheilutoimittaja ja Turun Sanomien urheilun ja lukemiston päällikkö.

Kuva: Wilma Murto

Oppia kollegoilta ja kokemuksen kautta

Poikkeuksellista sen sijaan oli olla nuori nainen urheilutoimituksessa. Ikä ja sukupuoli olivat samaan aikaan sekä haaste, että etulyöntiasema. Oma paikkansa piti todella lunastaa, mutta samalla erottui myös joukosta. Vesterinen ei osaa nimetä yhtä erityistä mentoria tai esikuvaa, mutta paljon oppia on tullut kollegoilta uran varrella.

— Heiltähän minä olen tämän ammatin oppinut. Olen todella kiitollinen siitä vastaanotosta, jonka olen kollegoiltani aina saanut.

Oppi ja ammattitaito ovat löytyneet pitkin matkaa, ja kokemus on ollut paras opettaja. Joskus nuori toimittaja on heitetty suoraan syvään päätyyn ilman kellukkeita. Vesterinen nimeää opettavaisimmaksi kokemuksekseen ensimmäiset arvokilpailut, joihin hänet on lähetetty opintomatkalle muiden urheilutoimittajien mukana.

— Kukaan ei taatusti osannut ennustaa kuinka paljon ja millaista kokemusta sieltä tuli.

Kisat sattuivat olemaan surullisen kuuluisat hiihdon MM-kisat Lahdessa 2001. Se on ollut monelle kokeneellekin ammattilaiselle opettavainen kokemus. Dopingskandaalin jälkeisissä tiedotustilaisuudessa Vesterinen seurasi, miten sponsoreiden logot peitettiin mustalla verholla.

— Jos kisoihin oli lähtenyt ennen hiukan sinisilmäisenä, niin näiden kisojen jälkeen oli kyllä perehtyneempi urheilun eri puoliin. Lahden tapahtumista oppi myös siihen, kuinka kriittisesti välillä pitää suhtautua siihen, mitä joku sinulle sanoo.

Muiksi mieleenpainuviksi kokemuksiksi Vesterinen nimeää olympialaiset 2006 ja 2008 sekä muut arvokilpailumatkat. Ne ovat raskaita ja hektisiä, mutta niistä on jäänyt hyviä muistoja.

Kuuntele ja selvitä faktat

Toimittajana Vesterinen ei ohita hankaliakaan aiheita, pyrkii olemaan luottamuksen arvoinen haastateltavilleen ja olemaan pakottamatta omia oletuksiaan siihen, mitä kirjoittaa. Vesterisestä epäkohtia tulee tuoda rohkeasti esille, jos niihin törmää, mutta hän ei pidä kovaa kriittisyyttä suuressa arvossa. Negatiivisia kulmia ei hänen mielestään tule etsiä väkisin.

— Ei pidä arkailla sellaisiin asioihin tarttumista, jotka ovat jonkun tahon kannalta ikäviä. Uutiset uutisina ja asiat asioina. En ole kokenut omakseni tapaa olla lähtökohtaisesti kaikkea kohtaan kriittinen. On tärkeää, ettei keksi omiaan, vaan kuuntelee ja selvittää faktat tarkasti.

Nykyisessä työnkuvassaan Vesterinen on Turun Sanomien urheilun ja lukemiston päällikkö. Vastuu lukemistosta jaetaan kulttuuritoimituksen päällikön kanssa. Asemassa on hyvät ja huonot puolensa. Pienenä miinuksena tehtäviin kuuluu aikaisempaa vähemmän kirjoittamista. Toisaalta työtehtävissä hän pääsee käyttämään muita vahvuuksiaan. Tehtäviin kuuluu muun muassa suunnittelua ja organisointia, jotta jokaisessa tärkeässä tapahtumassa on toimittaja ja kuvaaja paikalla. Vesterinen nauttii ’’yleisestä säätämisestä’’ ja ongelmien ratkaisemisesta.

— Puhutaan niin sanotuista tulipalotilanteista eli ongelmista, jotka vaativat nopeita ratkaisuja. Kun sellaisen saa jotenkin onnistuneesti ratkaistua, siitä tulee mukava fiilis.

Muuttuva ala vaatii jatkuvaa kehittymistä

Vesterisen uran aikana media-ala on kokenut teknologian kehityksen myötä suuria mullistuksia.

— Alkuaikoina toimituksessa saattoi olla yksi tietokone, jolla pääsi internettiin, mutta sitäkään ei kukaan juuri käyttänyt koska eihän netissä oikein ollut mitään, Vesterinen kertoo.

Verkkomediat ovat muuttaneet alaa valtavasti. Juttuja tulee paljon ja monesta tuutista jatkuvalla syötöllä, mikä on nostanut työn vaatimuksia. Vanhat jutut ovat helposti löydettävissä, joten uusissa jutuissa pitää olla tarkoin mietittyjä uusia näkökulmia, sisältöä ja syvyyttä. Juttujen julkaisutahti on aiempaa nopeampi ja kirjoittamiseen jää vähemmän aikaa.

Turun Sanomien urheilutoimituksen tunnistaa työpisteiden keskellä komeilevasta pokaalista. Kuva: Wilma Murto

 

Vesterisen ura alkoi ja jatkuu edelleen Turun Sanomissa. Hän kertoo olevansa lojaali, eikä haikaile vaihtelua uralleen siinä määrin, että pyrkisi esimerkiksi hakeutumaan toiseen kaupunkiin. Tavoitteina tulevaisuudessa Vesterinen pitää sitä, että pystyisi kehittymään työssään edelleen ja pysymään ajan hermolla, eikä jämähtäisi paikoilleen. Hän kokee, että ala muuttuu kovaa vauhtia, ja jo siinä vauhdissa pysymiseen tarvitaan kykyä kehittyä ja oppia uutta.

— En halua muuttua kyyniseksi, niin että ’’ennen oli kaikki paremmin’’. Sen kun vältän ja jaksan kehittää itseäni.

 

Toimittaja: Wilma Murto