Turun ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijat ovat haastatelleet erilaisia urapolkuja kulkevia media-alan ammattilaisia. Haastattelut eivät ole seurantatutkimuksen aineistoa.

Kesällä 2021 Helsingistä kotoisin oleva Matti Härkönen, 37, sai kunnian selostaa Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen ensimmäiset arvokisat. Uran varrelle mahtuu lukuisia selostuksia eri urheilulajeista. Reitti koulunpenkiltä selostuskoppiin on monivaiheinen.

Oma juttu löytyy kokeilemalla

11 vuotta sitten työuransa urheiluselostajana ja -toimittajana aloittanut Matti Härkönen on ehtinyt vuosien aikana kokemaan useita historiallisia urheilutapahtumia selostajana. Ura selostajana ei kuitenkaan kuulunut Härkösen haaveammatteihin lapsena.

— Olen pelannut jalkapalloa 4-vuotiaasta asti ja soittanut kitaraa melkein yhtä pitkään. Varmasti joskus pohdin, että voisin olla jalkapalloammattilainen tai rokkari, Härkönen toteaa.

Lukion jälkeen Härkönen etsi omaa juttuaan eri opiskelualoja kokeillen.

— Opiskelin mediatekniikkaa silloisessa Espoon-Vantaan teknillisessä korkeakoulussa. Toisen opiskeluvuoden aikana tajusin, ettei tämäkään välttämättä ole itselleni se oikea ala. Muistan hyvin tunnin, kun opettaja antoi ohjeet tehtävän tekemiseen ja katselin ympärilleni. Kaikki muut ryhtyivät takomaan tietokoneitaan. Itseäni kyseinen aihe ei juurikaan kiinnostanut, enkä kokenut myöskään tajuavani siitä mitään.

Tulevaisuuden ammatti löytyikin rakkaan lajin parista.

— Tuon hetken jälkeen aloin pohtimaan sitä, mikä olisi asia, josta olisin todella kiinnostunut. Olen urheillut koko elämäni ja tiesin urheilusta enemmän kuin monesta muusta asiasta. Valmensin samaan aikaan helsinkiläisen jalkapalloseura Savon Pallon poikia ja joukkueen huoltaja vinkkasi, että kansanopisto HEO:ssa olisi urheilutoimittajalinja. Päätin pienen pohdinnan jälkeen antaa tälle mahdollisuuden, Härkönen muistelee.

Kuva: Matti Härkönen

Erilaisista kokemuksista hyötyä

Opiskelujen lisäksi Härköselle ehti kertyä työkokemusta useilta eri aloilta ennen toimittajan töitä. Muun muassa autolähettinä ja koulunkäyntiavustajana työskennellyt Härkönen kokeekin kaikesta kokemuksesta olleen hyötyä nykyisessä ammatissaan.

— Käytännössä kaikesta mitä olen elämässäni tehnyt, on varmasti ollut jotain hyötyä. Erilaisten asioiden tekeminen kasvattaa ihmistä ja ne kokemuksethan ovat johdattaneet minut tähän pisteeseen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Härkönen tuumaa.

Työharjoitteluun Härkönen suuntasi Helsingin Sanomille vuonna 2009 ja teki ensimmäiset selostuksensa Urheilukanavalle samana vuonna. Nykyisessä työpaikassaan Ylellä hän aloitti vuonna 2010, kun Yle tarvitsi vahvistusta Vancouverin olympialaisten ajaksi.

— Ilmeisesti homma meni hyvin, koska teen edelleen töitä talossa, Härkönen toteaa.

Vaikka selostajan työ on varsinaista suoritusta tehdessä melko yksinäistä, parhaimmat muistot liittyvät usein koko tuotantotiimin onnistumisiin.

— Yleensä parhaat hetket liittyvät siihen, kun joku pitkä projekti on tullut päätökseen. Jos koko tuotanto on omasta mielestään saanut rupeaman vietyä kiitettävästi läpi, niin hienoimpia hetkiä on istua projektin päättymisen jälkeen ja muistella, mitä kaikkea projektin aikana on ehtinyt tapahtunut, Härkönen kertoo.

Eksosfäärista maan syvimpään ytimeen

Myös haastavia paikkoja on tullut vastaan. Moni suomalainen muistaa elävästi kesän EM-kisojen ottelun Tanska — Suomi, kun Christian Eriksenin sairaskohtaus pysäytti koko maailman.

— Se oli täysin odottamaton tilanne, mikä lisäsi sen vaikeutta. Siinä piti myös olla todella tarkkana kaiken sanomansa kanssa. Kun tähän lisää, että yleisessä tunnetilassa oli menty hetkessä eksosfäärista johonkin maan syvimpään ytimeen, niin siinä tunnemyrskyssä sanojen asettaminen oikein on kaikkea muuta kuin helppoa. Päätös pelin jatkamisesta oli itselleni myös käytännössä täysi shokki, Härkönen kertoo.

Suora palaute tervetullutta

Julkinen ammatti tuo mukanaan sekä hyviä että huonoja puolia. Itse julkisuus ei ole Härköstä kuitenkaan koskaan kiinnostanut.

— Olen sanonut monesti, että tekisin näitä hommia taiteilijanimellä, jos se vain olisi mahdollista. Julkisuus on kuitenkin osa tätä ammattia, joten siihen pitää vain tottua. Ehkä se julkisuuden paras puoli on siinä, että harva ihminen saa omassa työssään niin suoraa palautetta kuin selostaja.

Palaute työstä on nykyaikana nopeasti saatavilla ja nimimerkkien takaa kirjoitetut kommentit voivat olla varsin aggressiivisia. Vuodet ovat opettaneet Härköstä palautteen käsittelyyn.

— Joskus palautetta voisi tulla jopa enemmän. Tervetullutta olisi etenkin kriittinen palaute, jossa mielipiteet perustellaan kunnolla. Sitä tulee valitettavan vähän. Olen sitä mieltä, että palaute on itselleni aina oppimisen paikka. Aluksi negatiivinen palaute ahdisti, koska tiesin, että olin yrittänyt parhaani. Nykyisin siihen pystyy suhtautumaan jo paljon rennommin. Kun saan viestejä, joissa minua haukutaan, niin enemmän ne tällä hetkellä naurattavat.

Irti arjesta harrastusten avulla

Jokainen lähetys vaatii oman määränsä etukäteistyötä, jonka lisäksi pitää selvitä vielä itse suorituksesta. Härkönen on löytänyt hyvän tasapainon työn ja arjen välille.

— Parasta rentoutumista on tehdä itse jotain. Pelaan jalkapalloa ja soitan muun muassa kitaraa. Niitä tehdessä voin unohtaa kaiken muun.

Tähänastisen uransa aikana paljon asioita kokemaan päässyt Härkönen ei ole asettanut itselleen varsinaisia tavoitteita uralleen.

— Olen ollut hyvin onnekas, sillä olen päässyt tekemään paljon erilaisia asioita. En kuitenkaan koskaan ole ajatellut niin, että tämän tai tuon haluaisin vielä päästä tekemään. Jos vaikka mietitään Huuhkajien ensimmäistä arvokisapaikkaa, niin se itsessään oli paljon hienompaa kuin se, että pääsin niitä pelejä selostamaan.

Yksi haave uraa koskien kuitenkin löytyy.

— Toivoisin, että pääsisin tekemään jonain päivänä kotimaista jalkapalloa täyspäiväisesti, Härkönen päättää.

 

Toimittaja: Eemil Pasanen