Turun ammattikorkeakoulun media-alan opiskelijat ovat haastatelleet erilaisia urapolkuja kulkevia media-alan ammattilaisia. Haastattelut eivät ole seurantatutkimuksen aineistoa.

Lännen Median päätoimittaja Matti Posio on pitkän linjan journalisti. Toimittajana hän on kulkenut värikkään polun, jossa matka on vienyt niin ulkomaille kuin kotimaisten lehtien päätoimittajaksi.

Halu kuvata maailmaa sanoin on ollut Matti Posion elämässä läsnä jo varhain. Hän pelasi kolmevuotiaana lattiaharjalla jääkiekkoa, samalla selostaen.

Yläasteikäisenä Posiota alkoivat kiinnostaa yhteiskunnalliset ja kansainväliset asiat, Euroopan ollessa muutosvaiheessa. Neuvostoliitto oli silloin hajoamassa ja Berliinin muuri murtumassa. Näin heräsi ajatus toimittajan työstä. 15-vuotiaana urheilusta kiinnostunut Posio tarjoutui Kangasalan Sanomille kirjoittamaan urheilujuttuja. Tarvetta tälle ei toimituksessa ollut, mutta häntä pyydettiin kirjoittamaan juttu konsertista.

– Siitä lähtien totuttelin kirjoittamaan asioista, josta en välttämättä aina kovin paljoa ymmärrä.

Näin Posio alkoi kirjoittaa Kangasalan Sanomille juttuja freelancerina. Hän kiersi eri tapahtumia ja kirjoitti niistä. Lukioon siirryttyään juttujen kirjoittaminen jatkui. Posio toimitti esimerkiksi lukion juhlalehden. Kehitystä tapahtui ja hän alkoi saada hyvää palautetta kirjoittamisestaan.

 

Kuva: Nea Alanen

Puhelinsoitto Aamulehdeltä

Lukion jälkeen matka vei Tampereen yliopistoon tiedotusoppia opiskelemaan. Yliopistoympäristön Posio koki hyödylliseksi, mutta tiedotusoppi teoreettisena tutkimusalana ei tuntunut kovin mielekkäältä. Hän tykkäsi touhuta enemmän yliopiston radiossa.

– Siellä pääsin vapaasti temmeltämään. Sain kokeilla ja harjoitella erilaisia juttuja, mistä olen kiitollinen.

Suomeen tulivat 1980-luvulla paikallisradiot, jotka olivat uusi täysin vapaa kenttä ja niissä työskenteli paljon mielenkiintoisia persoonia. Paikallisradiot kuitenkin nopeasti kaupallistuivat ja menettivät viehätysvoimansa Posion silmissä.

– Niistä tuli sellaisia levyautomaatteja. Eikä minulle radiosta sitten urapolkua auennut.

Posiolle karttui kokemusta kesäharjoittelijana ja kulttuuritoimituksen kesätoimittajana Helsingin Sanomissa vuosina 1993–1994. Yliopistolla Posio sattui syksyllä 1994 tapaamaan Aamulehden silloisen päätoimittajan Raimo Seppälän, joka oli suureksi yllätykseksi lukenut hänen juttujaan. Tapaaminen johti siihen, että jonkin ajan päästä Posio sai puhelinsoiton.

– Ihailtavan uran journalismissa tehnyt Seppälän Raimo soitti ja sanoi, että ei ole tarkoitus sinun opintojasi mitenkään häiritä, mutta tulisitko töihin? Häiritsihän se opintoja aika pahasti, Posio naurahtaa.

Posio aloitti työt Aamulehdessä vuoden 1995 alusta. Ensimmäisen määräaikaisen sopimuksen jälkeen tuli seuraava ja sen jälkeen seuraava. Noin kolmen vuoden jälkeen hänet vakinaistettiin. Opintonsa hän vei loppuun vuosia myöhemmin.

Moskovan kaaokseen

Posio työskenteli aluksi Aamulehden kulttuuripuolella, mutta siirtyi myöhemmin ulkomaantoimitukseen. Jonkin aikaa siellä työskenneltyään hänelle tarjoutui mahdollisuus lähteä kirjeenvaihtajaksi Moskovaan. Posio tarttui tilaisuuteen ja muutti yhdessä puolisonsa kanssa Venäjälle vuonna 1999. Venäjä oli Posion mukaan melko kaoottisessa vaiheessa siihen aikaan. Samana syksynä Venäjän presidentiksi nousi muuan Vladimir Putin, josta erittäin harvat Venäjän politiikan tuntijat tiesivät. Posio huomasi heti, ettei Putin ole viemässä Venäjää demokratian suuntaan.

– Putinista tuli sitä kautta minulle sellainen asiantuntevuusteema. Olen siitä lähtien kirjoittanut hänestä ja Venäjän kehityksestä aina tarvittaessa.

Venäjällä asuttu aika kasvatti Posiota toimittajana. Toimiminen vieraalla kielellä toi omat vaikeutensa, mutta haastavana hän piti myös suomalaisille vieraiden ja kaukaisten asioiden kirjoittamista ymmärrettävästi

– Olin hyvin sisällä Moskovan kuvioissa, mutta kuvittelin kirjoittavani sellaiselle saunaa lämmittävälle peruspirkanmaalaiselle tai Kauppalehden jutussa tavalliselle suomalaiselle yrittäjälle.

Yksi haaste oli myös opetella pyörittämään itsenäisesti toimistoa. Suomessa kaikki työhön tarvittava oli ollut tarjolla. Ei tarvinnut huolehtia itse oikeastaan mistään, kun taas Venäjällä Posio vastasi itse kaikesta.

– Aamulla, jos ei tietokone toiminut niin sitä piti itse pähkäillä miten sen saisi toimimaan. Siellä itsenäistyi ja oppi johtamaan itseään.

 

Kuva: Matti Posio nuorena Aamulehden toimittajana yhdellä ensimmäisistä juttukeikoistaan Moskovaan arviolta vuonna 1995.

Vastuussa kokonaisesta liitteestä

Posio palasi Suomeen Venäjältä vuonna 2001 ja jatkoi työskentelyään Aamulehdessä. Aika Venäjällä oli saanut mielenkiinnon heräämään esihenkilötehtäviä kohtaan. 2003 hänet valittiin yhdeksi Aamulehden uutispäälliköistä.

– Venäjällä opin johtamaan itseäni ja ajattelin, että miksen voisi johtaa muitakin. Olen aina tykännyt kokonaisuuksien suunnittelusta.

Yksi isoista käänteistä koitti, kun Aamulehdessä alettiin suunnitella kaksiosaista sunnuntailiitettä, joista toinen lehti oli Asiat ja toinen Ihmiset. Posio päätyi tämän projektin johtoon ja oli vastuussa molemmista liitteistä. Suuren vastuun Posio otti vastaan innolla.

– Meinasin haukata liian ison palan. Ajattelin, että nyt tehdään journalismin historiaa. Sain suunnitella kokonaisen liitteen ihan itse.

Ensimmäisen kerran sunnuntailiitteet ilmestyivät 2006. Liitteitä Posio teki pienen tiiminsä kanssa neljän vuoden ajan. Työ oli antoisaa, mutta hyvin raskasta.

– Siinä neljän vuoden aikana tapahtui kaikenlaista ja alkoi askel jo hieman painaa. Tuli tarve maiseman vaihdokselle ja uusille digiajan ajatuksille.

Posio pääsi Sanoma-säätiön Innovation Journalism -stipendin avulla puoleksi vuodeksi asumaan Yhdysvaltoihin ja sen osana uutishuoneharjoitteluun. Siellä hän pääsi näkemään millaista on työskennellä amerikkalaisessa toimituksessa. Ensimmäisen kerran Posio toimi päätoimittajana hänen ollessa Lapin Kansan päätoimittajan sijainen vuosina 2012 ja 2013. Työnkuvaan kuului myös, että hän toimiLapin eri paikallislehtien esihenkilönä.

– Se oli hieno kokemus. En ennen tuota tehtävää tuntenut Lappia juuri ollenkaan, mutta sen jälkeen tunsin oikein hyvin.

Luomassa journalismin tulevaisuuden suuntaa

Samoihin aikoihin, kun Posio toimi Lapin Kansan päätoimittajana, alettiin suunnitella Lännen Mediaa. Hän lähti mukaan kehittämään tätä uutta usean lehden yhteistoimitusta.

– Se oli aika hieno tunne, että meitä on muutama ihminen, jotka tietävät, että tämä on yksi niistä journalismin tulevaisuuden suunnista, Posio sanoo.

Lännen Media perustettiin vuonna 2014 ja hänestä tuli 12 lehden yhteistoimituksen päätoimittaja. Toimituksen vetäjänä olemisessa on vaadittu mukautumista, kun on täytynyt muun muassa toimia Lännen Median hallituksen kanssa, jossa on mukana kaikkien lehtiyhtiöiden toimitusjohtajat. Posion tarvitsee tehdä myös yhteistyötä lehtien päätoimittajien kanssa sekä tietenkin johtaa käytännön töitä. Nykyään Posio kirjoittaa entistä enemmän itsekin.

– Toimittajana keskittyy olemaan yksityiskohtainen, täsmällinen ja kertomaan hauskoja juttuja. Lännen Mediassa aika nopeasti huomasi, että vaikkapa yhtiön pomojen hallitusympäristössä asiat pitää kertoa vähän eri tavalla.

Lännen Median koko on vuosien aikana muuttunut paljon. Alkujaan toimituksessa työskenteli 40 henkilöä, mutta tätä nykyä vain kuusi henkilöä.

– Minulla on edelleen työpaikka, jonka olen saanut itse luoda. Lännen Median nimi ja idea on edelleen sama, vaikka se onkin hyvin erilainen kuin silloin, kun se alkoi, Posio kertoo.

 

Toimittaja: Matias Hauhia